Väitöstilaisuus 27.9.2024: Taru Knuutinen

Väitöstilaisuus perjantaina 27.9.2024 klo 13:15-17:00.

Taru Knuutinen: Kalsiumkanavien merkitys kilpirauhassyövässä.

Auditorio Argentum, Aurum, Henrikinkatu 2, Turku, Turku

Filosofian maisteri Taru Knuutinen (o.s. Lassila) puolustaa väitöskirjaansa perjantaina 27.9. klo 13 Turun Aurum-talon Auditorio Argentumissa. Väitöskirjan nimi on ”Kalsiumkanavien merkitys kilpirauhassyövässä”.

Kilpirauhassyövän esiintyvyys on lisääntynyt jatkuvasti, ja aggressiivisimmissa muodoissa ei ole tehokkaita hoitoja. Väitöskirjassa selvitetään sekä sfingosiini-1-fosfaatti (S1P)- että kalsium-signaloinnin merkitystä kilpirauhassyövässä ja sitä, miten tämä signalointi vaikuttaa useiden kilpirauhassyövän etenemisen kannalta tärkeiden tekijöiden, kuten proliferaation, migraation ja invasiivisuuden, ilmentymiseen ja toimintaan. S1P on lipidi, joka toimii signaaliaineena ja säätelee siten useita tärkeitä soluprosesseja, kuten proliferaatiota ja migraatiota. Matriisimetalloproteinaasit (MMP) ovat entsyymejä, jotka hajottavat solunulkoista matriisia. Syövässä MMP2- ja MMP9-tasot ovat kohonneet, mikä lisää invasiota ja metastaasia. Tässä tutkimuksessa osoitettiin, että S1P vähentää MMP2:n ja MMP9:n ilmentymistä anaplastisissa kilpirauhassyöpäsoluissa ja että tämä ainakin osittain vähentää solujen migraatio- ja invasiivista potentiaalia.

’Stromal interaction molecule 1’ (STIM1) on proteiini, joka osallistuu solujen kalsiumsignaalin säätelyyn. Tässä tutkimuksessa osoitettiin, että STIM1:n ilmentymistaso on lisääntynyt kilpirauhassyövässä. STIM1:n vaimentaminen ja siten kalsiumin pääsyn estäminen lisäsi follikulaaristen kilpirauhassyöpäsolujen herkkyyttä kemoterapialle ja vähensi sekä solujen proliferaatiota että migraatiota. Lisäksi osoitettiin, että kilpirauhashormonireseptori b1 (TRb1) on alassäännelty ja että transkriptiotekijä 2 (RUNX2) on ylössäännelty useissa eri kilpirauhassyöpäsolulinjoissa. Kun kalsiumin pääsy estettiin follikulaarisissa kilpirauhassyöpäsoluissa, TRb1:n ilmentyminen lisääntyi, kun taas RUNX2:n ilmentyminen väheni. Lisäksi kun (TRb1) yliekspressoitiin tai RUNX2:ta vaiennettiin, sekä solujen proliferaatio että migraatio heikkenivät.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki mainitut proteiinit ovat tärkeitä kilpirauhassyövän säätelijöitä ja voivat siten olla mahdollisia terapeuttisia kohteita kilpirauhassyövän hoidossa.

Taru Knuutinen, M.Sc., opiskeli solubiologiaa Åbo Akademi yliopistossa ja valmistui maisteriksi vuonna 2018. Tutkimukset on tehty Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnassa (solubiologia) ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minervassa (Biomedicum, Helsinki). Vastaväittäjänä toimii professori Catharina Larsson (Karolinska Institute, Tukholma, Ruotsi) ja kustoksena dosentti Diana Toivola (solubiologia, Åbo Akademi). Väitöskirjan ovat tarkastaneet professori Kid Törnquist (solubiologia, Åbo Akademi; Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva, Helsinki) ja dosentti Diana Toivola (solubiologia, Åbo Akademi). Tohtori Mohammad Yasir Asghar (solubiologia, Åbo Akademi; Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva, Helsinki) toimi toisena ohjaajana.