Rasvamaksan ja diabeteksen yhteyden selvittäjä Hannele Yki-Järvinen sai Matti Äyräpää -palkinnon

Yki-Järvinen on kansainvälisesti arvostettu tutkijalääkäri, jonka alkuperäishavainnot rasvamaksataudin ja tyypin 2 diabeteksen alalla ovat mullistaneet potilaiden hoidon.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim myönsi 10.4.2025 professori Hannele Yki-Järviselle Suomen merkittävimpiin lääketieteen palkintoihin kuuluvan Matti Äyräpään palkinnon.

”Yki-Järvinen on vienyt diabeteksen tutkimusta ja hoitoa merkittävästi eteenpäin. Lihavuuteen usein liittyvä rasvamaksa ja sen komplikaatiot ovat hyvin ajankohtainen ja tärkeä aihe. Lisäksi hän on kouluttanut uuden sukupolven suomalaisia kliinikko-tutkijalääkäreitä sisätautiopin professorin roolissaan”, palkintolautakunnan puheenjohtaja Markus Perola kertoo.

Läpimurto tyypin 2 diabeteksen hoidossa

Yki-Järvisen tutkimusryhmä osoitti ensimmäisenä, että maksasolujen runsas rasvapitoisuus estää insuliinia toimimasta ja on keskeinen tekijä selittämään, miksi joillekin kehittyy ns. metabolinen oireyhtymä (kohonneet sokeri- ja rasva-arvot ja verenpaine, usein ylipaino).

Sysäys ilmiön tutkimiseen syntyi 90-luvun alussa, kun Yki-Järvinen oli erikoistumassa sisätauteihin Meilahdessa. Hän tiesi ennestään, että maksan sokerin tuoton esto oli keskeistä tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Suomalaisten kollegoiden kanssa hän oli myös ensimmäisenä osoittanut, että maksan sokerin tuottoa voitiin parhaiten hillitä yksinkertaisella perusinsuliinin ja tablettien yhdistelmähoidolla. Hoito levisi kaikkialle maailmaan ja on edelleen tyypin 2 diabeteksen kansainvälisissä hoitosuosituksissa. Tuolloin hän ei kuitenkaan ymmärtänyt, miksi potilaiden vaste insuliinille vaihteli huimasti.

”Osastolla oli diabetespotilas, jonka maksa oli niin iso, että se täytti koko vatsaontelon. Potilas ei käyttänyt lainkaan alkoholia, eikä hänen sokeriarvojaan saatu kuriin millään määrällä insuliinia. Yhtäkkiä oivalsin, että tuo maksan sisällä oleva rasva varmaan estää insuliinia toimimasta. Silloin sokeri, rasvat ja hyytymistekijät valuvat ylenmäärin verenkiertoon, mikä kasvattaa sydän- ja verisuonitautien riskiä.”

Myöhemmin selvisi, että noin neljäsosalla suomalaisista on rasvamaksa, ja että suurimmalla osalla se ei johdu alkoholin käytöstä. Tämä sairaus, joka nykyään tunnetaan nimellä metabolinen rasvamaksasairaus, on maailmanlaajuisesti yleisin maksasairaus. Rasvamaksaa esiintyy erityisesti niillä, jotka syövät tyydyttynyttä rasvaa ja liikkuvat vähän. Lihavuus sinänsä selittää vain 25 % rasvamaksasta.

Suomalaisilla yleinen geenivariantti lisää maksavaurion riskiä

Vuonna 2008 Dallas Heart Studyssa löydettiin geenivariantti, joka yksin selittää merkittävän osan rasvamaksasta ja maksakirroosista.

”Noin 40 %:lla suomalaisista on tämä PNPLA3-geenin variantti, joka lisää maksan vaurioitumisen riskiä. Mielenkiintoista on, että tähän perinnölliseen rasvamaksan alatyyppiin ei liity lisääntynyttä sydän- ja verisuonitautien riskiä”, Yki-Järvinen kertoo.

Yki-Järvisen tutkimustyhmä teki alkuperäishavainnon, jossa selvisi, että maksan rasva on aivan erilaista geenivariantin kantajilla ja niillä, joilla rasvamaksa johtuu metabolisesta oireyhtymästä. Geenivariantin kantajilla maksan rasva on rypsiöljyn kaltaista terveellistä rasvaa, kun taas metaboliseen oireyhtymään liittyvä rasvamaksa on epäterveellistä voin kaltaista rasvaa.

”Ensin ajateltiin, että rasvamaksa johtuu aina alkoholista. Sitten oivallettiin, että rasvamaksa voi syntyä ilman alkoholia ja että metabolinen rasvamaksatauti onkin suomalaisten yleisin rasvamaksatauti. Nyt tiedämme, että tämä uusi kansansairaus on vielä monimutkaisempi kuin aavistimme.”

Tieto rasvamaksan alatyypistä vaikuttaa potilaan hoitoon ja ennusteeseen. Tulevaisuudessa lääkevalinnat voivat perustua siihen, kumpaa rasvamaksan muotoa potilas sairastaa.

”Jos potilaalla on geenivarianttiin liittyvä rasvamaksa, pitää olla valppaana maksan tilan suhteen, mutta sydän- ja verisuonitautien osalta tilanne on helpompi. Elintapoihin kytköksissä olevan metabolisen rasvamaksan kohdalla taas sydän- ja verisuonitaudit ovat tärkein kuolinsyy, joten niiden ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota.”

Suomi erinomainen maa potilastutkimukselle

”Suomalaisten potilaiden myönteisyys ja halukkuus osallistua tutkimuksiin on huippuluokkaa. Se on merkittävä syy, miksi olemme pystyneet nostamaan aineenvaihduntatutkimuksemme maailman kärkeen.”

Matti Äyräpään palkinto lämmittää kansainvälistä mainetta niittänyttä Yki-Järvistä erityisen paljon.

”Palkinto tuntui tosi hyvältä, koska olen tehnyt suurimman osan elämästäni näitä töitä Suomessa ja kehittänyt suomalaisille potilaille sekä diagnostiikkaa että hoitoa yhdessä huikean taitavien nuorempien tutkijoiden ja hoitajien kanssa.”

Hannele Yki-Järvinen

• Sijalla 185 maailman parhaiden naistutkijoiden listalla, sekä korkeimmalla sijalla Helsingin yliopiston tutkijoista ja toiseksi korkeimmalla sijalla kaikista suomalaisista tutkijoista maailman parhaiden 100 000 tutkijan listalla (sija 578)
• Palkittiin vuonna 2024 ensimmäisenä suomalaisena kansainvälisesti arvostetulla Jacobaeus-palkinnolla rasvamaksaan ja diabetekseen liittyvistä alkuperäishavainnoistaan.
• Rasvamaksan Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja 2020, eurooppalaisen rasvamaksan hoitosuositustyöryhmän jäsen vuosina 2016 ja 2024.
• Julkaissut lähes 500 tieteellistä artikkelia.
• Ohjannut 29 väitöskirjaa.
• Työskentelee Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minervassa, Helsingin yliopistossa ja HUS:ssa.

Matti Äyräpää Palkinto

Matti Äyräpää kuului Duodecim-seuran alkuvuosien kantaviin voimiin. Hänen nimeään kantava palkinto jaetaan menestyksellistä tutkimustyötä tekevälle suomalaiselle lääkärille. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa. Palkinnon saaja piti luennon Äyräpää-symposiumissa Helsingissä 10.4.2025.

(https://www.duodecim.fi/tuotteet-ja-palvelut/koulutus/ayrapaasymposiumi/)