![\"\"](\"https:\/\/minervainstitute.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/PanuLuukkonen-1.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Rasvamaksasairaus on yksi aikamme suurimmista, mutta n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mimmist\u00e4 terveyshaasteista. Se koskettaa arviolta joka kolmatta ihmist\u00e4 maailmanlaajuisesti. L\u00e4\u00e4ketieteellisen tutkimuslaitos Minervan <\/b>Rasvamaksasairaus ja diabetes<\/i><\/b> -tutkimusryhm\u00e4n johtaja, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja tutkija Panu Luukkonen tekee tiimeineen ty\u00f6t\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4kseen, miksi t\u00e4m\u00e4 salakavala sairaus etenee toisilla vaaralliseksi maksakirroosiksi, kun taas toiset s\u00e4\u00e4styv\u00e4t pahimmalta.<\/b><\/p>\n Luukkosen polku tutkijaksi alkoi l\u00e4\u00e4ketieteellisen tiedekunnan penkeilt\u00e4 Kuopiossa. Opintojensa aikana h\u00e4n oivalsi, ett\u00e4 suurten suomalaisten kansantautien, kuten tyypin 2 diabeteksen sek\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien taustalla vaikuttaa usein sama tautiprosessi: insuliiniresistenssi.<\/span><\/p>\n \u2013 Innostuin metabolisen oireyhtym\u00e4n ja insuliiniresistenssin tutkimisesta, ja matkan varrella opin, ett\u00e4 kaikkein keskeisin elin metabolisen oireyhtym\u00e4n synnyss\u00e4 on maksa. Rasvoittunut maksa on eritt\u00e4in vahvasti kytk\u00f6ksiss\u00e4 koko kehon aineenvaihdunnan h\u00e4iri\u00f6ihin, Luukkonen taustoittaa.<\/span><\/p>\n Halu tutkia kansanterveydellisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 aihetta toi Luukkosen vuonna 2014 Minervaan, jossa h\u00e4n aloitti v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6ns\u00e4 alan arvostetun professorin, Hannele Yki-J\u00e4rvisen, tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4. Haettuaan kansainv\u00e4list\u00e4 kokemusta ja kartoitettuaan lis\u00e4tietoa tutkijatohtorina Yalen yliopistossa Yhdysvalloissa vuosina 2019-2022, Luukkonen palasi takaisin Minervaan, t\u00e4ll\u00e4 kertaa ottaen vetovastuun tutkimusryhm\u00e4n johtajuudesta. Luukkonen kokee nykyisen roolinsa unelma-ammatikseen:<\/span><\/p>\n \u2013 Olen luonteeltani pohdiskelija, ja koen, ett\u00e4 tutkijan teht\u00e4v\u00e4 on minulle paras mahdollinen ammatti; ei t\u00e4m\u00e4n parempaa ty\u00f6t\u00e4 olekaan. Ryhm\u00e4njohtajan arki koostuu toki enemm\u00e4n ohjaamisesta ja hallinnollisesta ty\u00f6st\u00e4, mutta koen olevani etuoikeutettu, ett\u00e4 saan edelleen ruokkia tieteellist\u00e4 uteliaisuuttani eritt\u00e4in hyvien ja lahjakkaiden tutkijoiden seurassa.\u00a0<\/span><\/p>\n Minervan tutkimusryhm\u00e4n perinteik\u00e4s ja vahva osaamisalue on ollut rasvamaksasairauden elintapatekij\u00f6iden, kuten sokerisen ja rasvaisen ruokavalion, sek\u00e4 perinn\u00f6llisten tekij\u00f6iden kartoittaminen. Nyt Luukkosen luotsaama ryhm\u00e4 etsii aktiivisesti uusia tieteellisi\u00e4 suuntia ratkaistakseen merkillisen ep\u00e4suhdan: miksi vain osalla rasvamaksapotilaista tauti etenee sen vaarallisimpaan muotoonsa, eli maksakirroosiin?<\/span><\/p>\n Vastausta etsit\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 solutasolta, tarkemmin sanottuna solujen voimalaitoksista eli mitokondrioista.<\/span><\/p>\n \u2013 Olemme saaneet vahvan johtolangan siit\u00e4, ett\u00e4 maksan mitokondrioiden huono toiminta altistaa taudin etenemiselle. Tutkimme nyt monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta, miksi n\u00e4iden soluelinten toiminta h\u00e4iriintyy toisilla ihmisill\u00e4. Selvit\u00e4mme, onko mitokondrioiden heikkous perinn\u00f6llist\u00e4, miten ruokavalio vaikuttaa siihen, ja voisivatko mitokondriot olla tulevaisuudessa potentiaalinen kohde uusille hoidoille, Luukkonen kartoittaa.<\/span><\/p>\n Vaikka tiede kehittyy, tehokkain ty\u00f6kalu rasvamaksan hoidossa ja ehk\u00e4isyss\u00e4 l\u00f6ytyy edelleen elintavoista. Luukkonen korostaa, ett\u00e4 tilanne ei ole koskaan toivoton: maksa on uskomattoman uusiutumiskykyinen elin, ja elintapamuutokset alkavat n\u00e4ky\u00e4 siell\u00e4 jo muutamassa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n Keskivartalolihavuus on suurin rasvamaksan riskitekij\u00e4, mutta pienikin painonpudotus tuo suuria tuloksia. Jo muutaman prosentin painonpudotus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rasvaa herk\u00e4sti juuri maksan seudulta. Noin 10 %:n painonpudotuksella voidaan jo v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maksaan kehittynytt\u00e4 arpikudosta eli fibroosia. My\u00f6s s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen liikunta parantaa maksan kuntoa, vaikkei paino edes putoaisi. N\u00e4iden lis\u00e4ksi alkoholin v\u00e4ltt\u00e4minen on keskeinen keino suojautua rasvamaksataudilta.<\/span><\/p>\n Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 puhutaan paljon uusista laihdutusl\u00e4\u00e4kkeist\u00e4, kuten GLP-1-analogeista. Luukkonen n\u00e4kee ne positiivisena ja tehokkaana tukena silloin, kun sairaus on jo edennyt pitk\u00e4lle ja potilas tarvitsee lis\u00e4apua, mutta muistuttaa elintapahoidon pysyv\u00e4n aina hoidon perustana.<\/span><\/p>\n Ent\u00e4 sitten perinn\u00f6llisyys? Tutkimusryhm\u00e4 on tutkinut paljon yleisi\u00e4 geenimuutoksia (kuten PNPLA3, TM6SF2 ja MBOAT7), jotka muuttavat maksan rasva-aineenvaihduntaa ja altistavat rasvamaksalle. Luukkosella on lohdullista kerrottavaa niille, jotka kantavat n\u00e4it\u00e4 geenivariantteja suvussaan:<\/span><\/p>\n \u2013 N\u00e4m\u00e4 geenit eiv\u00e4t toimi tyhji\u00f6ss\u00e4, vaan ne vuorovaikuttavat elintapojen kanssa. Jos elintavat ovat kunnossa, geenimuutoksilla ei ole juurikaan vaikutusta. Geenimuutoksia kantavat ovat toki herkempi\u00e4 elintapojen haitoille, mutta k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolena he my\u00f6s hy\u00f6tyv\u00e4t elintapamuutoksista kaikkein eniten. Omilla valinnoillaan voi siis tehokkaasti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 perim\u00e4n tuomaa riski\u00e4.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Rasvamaksasairaus on yksi aikamme suurimmista, mutta n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mimmist\u00e4 terveyshaasteista. Se koskettaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":2824,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-2830","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized-fi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2830","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2830"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2830\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2831,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2830\/revisions\/2831"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2824"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2830"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2830"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2830"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Kansantautien juurisyyt sytyttiv\u00e4t tutkijan uteliaisuuden<\/span><\/h3>\n
Miksi toisen maksa pett\u00e4\u00e4? Mitokondriot suurennuslasin alla<\/span><\/h3>\n
Elintavat ovat tehokkain l\u00e4\u00e4ke \u2013 my\u00f6s geeniriskist\u00e4 k\u00e4rsiville<\/span><\/h3>\n