{"id":2553,"date":"2026-02-02T12:15:34","date_gmt":"2026-02-02T12:15:34","guid":{"rendered":"https:\/\/minervainstitute.fi\/?p=2553"},"modified":"2026-02-02T12:26:33","modified_gmt":"2026-02-02T12:26:33","slug":"kansainvalista-nakyvyytta-saavuttanut-suomalaisjulkaisu-tarkastelee-lisaantymisen-ja-biologisen-vanhenemisen-valista-yhteytta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/kansainvalista-nakyvyytta-saavuttanut-suomalaisjulkaisu-tarkastelee-lisaantymisen-ja-biologisen-vanhenemisen-valista-yhteytta\/","title":{"rendered":"Kansainv\u00e4list\u00e4 n\u00e4kyvyytt\u00e4 saavuttanut suomalaisjulkaisu tarkastelee lis\u00e4\u00e4ntymisen ja biologisen vanhenemisen v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/strong><\/em><\/h6>\n
Tutkimuksessa hy\u00f6dynnettyj\u00e4 epigeneettisi\u00e4 kelloja tutkitaan Minervainstituutin epigenomiikkaan keskittyv\u00e4ss\u00e4 tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4. Kuvassa (vas\/oik) ryhm\u00e4njohtaja, dosentti Miina Ollikainen ja (vas\/oik) tutkimusryhm\u00e4n j\u00e4sen, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Mikaela Hukkanen<\/span>.\u00a0<\/span><\/em><\/h6>\n

Tammikuun alussa Nature Communications -julkaisusarjassa ilmestynyt suomalaisjulkaisu valottaa naisten lis\u00e4\u00e4ntymishistorian ja biologisen vanhenemisen v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4. Nature Communications on yksi suurimmista ja arvostetuimmista luonnontieteiden alan vertaisarvioiduista julkaisusarjoista. Suomalaisella kaksosaineistolla toteutettu tutkimus osoittaa, ett\u00e4 synnytysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja raskauksien ajoitus ovat yhteydess\u00e4 epigeneettiseen vanhenemiseen sek\u00e4 elini\u00e4n odotteeseen.<\/strong><\/p>\n

Helsingin yliopiston, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston sek\u00e4 Minervainstituutin tutkijoista koostuvan tutkimusryhm\u00e4n julkaisu <\/span>Epigenetic aging and lifespan reflect reproductive history in the Finnish Twin Cohort<\/span><\/i> osoittaa, ett\u00e4 synnytysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 ajoitus heijastuvat naisen biologiseen vanhenemiseen ja elini\u00e4nodotteeseen. Julkaisun ilmestyminen Nature Communications -julkaisusarjassa on tuonut tutkimukselle my\u00f6s paljon median\u00e4kyvyytt\u00e4 sek\u00e4 kotimaassa ett\u00e4 ulkomailla.<\/span><\/p>\n

Julkaisu perustuu Helsingin yliopiston ja Minervainstituutin tutkijan Mikaela Hukkasen v\u00e4it\u00f6skirjan l\u00f6yd\u00f6ksiin. H\u00e4n on ollut p\u00e4\u00e4vastuussa tutkimuksen toteuttamisesta. Tutkimusaineiston ja analyysien kanssa h\u00e4n on saanut apua muilta tutkijakollegoiltaan, ja koko v\u00e4it\u00f6skirjan kokoamisessa p\u00e4\u00e4ohjaajaltaan Miina Ollikaiselta sek\u00e4 muilta ohjaajilta Robin Cristofarilta ja Jaakko Kapriolta.<\/span><\/p>\n

Tutkimuksen aineistona k\u00e4ytettiin laajaa suomalaista kaksostutkimusta, johon osallistuneiden naisten el\u00e4m\u00e4nkulkua on seurattu vuodesta 1975 l\u00e4htien aina nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. Seurantatutkimus perustuu l\u00e4hes 15 000 kaksosnaisen tietoihin, jotka ovat syntyneet vuosina 1880\u20131957. Seurannan aikana kaksosilta on ker\u00e4tty tietoa lis\u00e4\u00e4ntymishistoriasta sek\u00e4 elintavoista ja heid\u00e4n mahdollinen kuolinp\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritetty Digi- ja v\u00e4est\u00f6tietoviraston tiedoista. Lis\u00e4ksi heilt\u00e4 on ker\u00e4tty verin\u00e4ytteit\u00e4, joista on m\u00e4\u00e4ritetty epigeneettinen ik\u00e4. T\u00e4m\u00e4n laajan seurannan perusteella pisimp\u00e4\u00e4n vaikuttavat el\u00e4v\u00e4n ne naiset, joilla on 2\u20133 lasta. My\u00f6s raskauksien ajoituksella on merkityst\u00e4, sill\u00e4 tutkimuksen mukaan lapsensa noin 24\u201338-vuotiaana saaneet naiset vanhenivat hitaimmin.<\/span><\/p>\n

Erityisesti keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suuremman lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4n (yli 4) havaittiin olevan yhteydess\u00e4 lyhyemp\u00e4\u00e4n elinik\u00e4\u00e4n ja kiihtyneeseen biologiseen vanhenemiseen. Tutkijoiden mukaan t\u00e4m\u00e4 havainto sopii hyvin yhteen 1900-luvulla kehitetyn evoluutiobiologisen elinkiertoteorian kanssa.\u00a0<\/span><\/p>\n

El\u00e4inmaailma innoitti tutkimuksen \u00e4\u00e4relle<\/span><\/h2>\n

Hukkanen on ollut pitk\u00e4\u00e4n kiinnostunut evoluutiobiologiasta ja erityisesti vanhenemiseen liittyvist\u00e4 kysymyksist\u00e4. Sen my\u00f6t\u00e4 tutkimusaihe oli selke\u00e4, vaikkakin h\u00e4nen aiemmat tutkimuskohteensa ovat liittyneet el\u00e4inten maailmaan \u2013 l\u00e4hinn\u00e4 varpuslintuihin ja lohikaloihin. V\u00e4it\u00f6skirjan seuraavassa luvussa Hukkanen tutkii kuningaspingviinej\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u2013 Minua on aina kiinnostanut ik\u00e4\u00e4ntyminen, ja aiemmin el\u00e4inten parissa tekem\u00e4ni tutkimus innoitti minut pohtimaan evoluution peruskysymyksi\u00e4 ihmisen kohdalla. Halusin selvitt\u00e4\u00e4, l\u00f6ytyyk\u00f6 ns. nykyihmisilt\u00e4 samanlainen yhteys lis\u00e4\u00e4ntymisen ja ik\u00e4\u00e4ntymisen v\u00e4lill\u00e4. Luonnonvalintahan suosii lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, mutta evoluutioteorian mukaan se tapahtuu elini\u00e4n kustannuksella. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa selvitimme t\u00e4t\u00e4 resurssien v\u00e4list\u00e4 ’trade-offia’ katsomalla ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa laajemmin kaikkien synnytysten ajoitusta, ei vain niiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kattava kaksosaineisto mahdollisti samanaikaisesti my\u00f6s biologisen vanhenemisen tutkimisen, Hukkanen avaa.<\/span><\/p>\n

Epigeneettinen kello paljastaa biologisen i\u00e4n<\/span><\/h2>\n

Tutkimuksessa k\u00e4ytettiin niin sanottuja epigeneettisi\u00e4 kelloja, jotka mittaavat DNA-metylaation perusteella elimist\u00f6n biologista ik\u00e4\u00e4 kronologisen i\u00e4n sijaan. T\u00e4m\u00e4 tutkimusmenetelm\u00e4 toi uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa aiheeseen, josta tutkijat ovat olleet kiinnostuneita jo 1900-luvun alkupuolelta saakka. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 synnytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t naiset, tai he joilla oli viisi tai useampia lapsia, vaikuttivat biologisesti vanhemmilta verrattuna naisiin, joilla oli 2\u20134 lasta.<\/span><\/p>\n

Lis\u00e4ksi tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 my\u00f6h\u00e4isempi ik\u00e4 ensisynnytyksen aikaan oli yhteydess\u00e4 hitaampaan biologiseen ik\u00e4\u00e4ntymiseen ja pidemp\u00e4\u00e4n elinik\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntymishistoria ja el\u00e4m\u00e4ntapahtumat j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t pysyv\u00e4n j\u00e4ljen naisen elimist\u00f6\u00f6n.<\/span><\/p>\n

Hukkanen ja koko tutkimusryhm\u00e4 haluavat kuitenkin korostaa, ett\u00e4 ihmisen elinik\u00e4\u00e4n ja elini\u00e4nodotteeseen vaikuttavat lukuisat muutkin perim\u00e4\u00e4n, elintapoihin ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t tekij\u00e4t.<\/span>
\n<\/span>
\n<\/span>\u2013 Vaikka tuloksemme valottavat lis\u00e4\u00e4ntymisen yhteytt\u00e4 vanhenemiseen, on muistettava, ett\u00e4 biologinen ik\u00e4 on valtavan monimutkainen ilmi\u00f6. Sit\u00e4 ei voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymishistorian perusteella. Esimerkiksi yksil\u00f6n perim\u00e4, sosioekonominen asema, ja elintavat, kuten tupakointi, alkoholin k\u00e4ytt\u00f6 ja stressi, vaikuttavat kokonaisuuteen suuresti. Kaikki n\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t kietoutuvat toisiinsa, eik\u00e4 suoria syy-seuraussuhteita voida t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessamme havaita luotettavasti, Hukkasen ohjaajana toiminut Miina Ollikainen toteaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Samalla koko tutkimusryhm\u00e4 haluaa painottaa, ett\u00e4 tutkimuksen tulosten ei tulisi antaa vaikuttaa henkil\u00f6kohtaisiin lapsitoiveisiin tai el\u00e4m\u00e4nsuunnitelmiin, varsinkin kun yhteiskunta ja synnytysi\u00e4t ovat muuttuneet tutkimusajankohdasta. He my\u00f6s korostavat, ett\u00e4 havainnot p\u00e4tev\u00e4t vain v\u00e4est\u00f6tasolla, eik\u00e4 yksil\u00f6llisten suositusten antaminen nyt lis\u00e4\u00e4ntymisi\u00e4ss\u00e4 oleville naisille ole niiden perusteella mahdollista tai tarkoituksenmukaista.<\/span><\/p>\n

Suomalaistutkimuksesta uutta vertailupohjaa tuleville tutkimuksille<\/span><\/h2>\n

Koska tutkimuksessa hy\u00f6dynnetty suomalainen kaksosaineisto on laajuudessaan ja tarkkuudessaan poikkeuksellinen, se tarjoaa arvokasta vertailupohjaa globaalille ik\u00e4\u00e4ntymistutkimukselle. <\/span>
\n<\/span>
\n<\/span>Vastaavat lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ja biologista vanhenemista analysoivat tutkimukset ovat harvassa, mutta lasten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja elini\u00e4n pituutta on tarkasteltu enemm\u00e4n aikaisemmissa tutkimuksessa. Hukkanen toteaa tutkimustulosten olevan linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa:\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

\u2013 Suomalaiset tulokset eiv\u00e4t varsinaisesti tarjoa suuria yll\u00e4tyksi\u00e4, vaan ne noudattavat sit\u00e4, mit\u00e4 olemme n\u00e4hneet muuallakin el\u00e4inmaailmassa. Olisi kiinnostavaa n\u00e4hd\u00e4 vastaavaa tutkimusta muissa kulttuureissa \u2013 on nimitt\u00e4in mahdollista, ett\u00e4 eroavaisuudet voisivat korostua muualla kuin nykyaikaisessa l\u00e4nsimaisessa elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Tutkijat haluavat kuitenkin alleviivata, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 tutkimuksesta saadut tulokset heijastavat sen hetkisen tilanteen ajankuvaa, kun aineistoa on ker\u00e4tty \u2013 seurantatutkimuksessa tarkasteltujen kaksosnaisten syntym\u00e4vuodet ajoittuvat vuosien 1880\u20131957 v\u00e4lille. Siksi on<\/span> t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 havainnot heijastavat juuri tutkitun v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4n elinolosuhteita, eiv\u00e4tk\u00e4 ne v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole suoraan yleistett\u00e4viss\u00e4 muihin kulttuureihin tai nykyp\u00e4iv\u00e4n erilaisiin el\u00e4m\u00e4ntilanteisiin. Koska jokaisen yksil\u00f6n resurssit ja elinymp\u00e4rist\u00f6 ovat erilaisia, se mik\u00e4 on biologisesti eduksi yhdelle, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 p\u00e4de toiseen.\u00a0<\/span><\/p>\n

Tulevaisuuden tutkimustuloksia pohtiessaan Hukkanen ja Ollikainen toteavat, ett\u00e4 on vaikea arvioida mink\u00e4laisia tuloksia vastaavista tutkimuksista voidaan saada. Hukkanen kuitenkin nostaa esiin yhteiskunnan murroksen:\u00a0<\/span><\/p>\n

\u2013 On mielenkiintoista n\u00e4hd\u00e4, miten esimerkiksi korkeakoulutettujen naisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu ja muuttuneet tekij\u00e4t lapsettomuuden taustalla vaikuttavat vastaaviin tilastoihin tulevina vuosikymmenin\u00e4.<\/span><\/p>\n

Artikkeli on her\u00e4tt\u00e4nyt laajaa kiinnostusta sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 ulkomailla<\/span><\/h2>\n

Lis\u00e4\u00e4ntymishistorian ja elini\u00e4n v\u00e4linen yhteys on aiheena yleismaailmallinen, sill\u00e4 se koskettaa naisten terveytt\u00e4 ja ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 kaikkialla maailmassa. Suomalaistutkimuksen tulokset ovatkin her\u00e4tt\u00e4neet laajaa kiinnostusta niin kansainv\u00e4lisess\u00e4 tiedeyhteis\u00f6ss\u00e4 kuin suuren yleis\u00f6n keskuudessa kansallisella tasolla. Suomessa valtamediat, kuten Helsingin sanomat, Iltalehti sek\u00e4 Ilta-Sanomat ovat julkaisseet juttuja kyseisest\u00e4 tutkimuksesta. <\/span>
\n<\/span>
\n<\/span>Hukkanen ja koko tutkimusryhm\u00e4 iloitsevat siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n tutkimuksensa on her\u00e4tt\u00e4nyt niin paljon kiinnostusta mediassa. Kaikkein merkityksellisin tunnustus Hukkaselle on kuitenkin ollut julkaisun ilmestyminen maailmanlaajuisesti arvostetussa Nature Communications – tiedejulkaisussa:<\/span><\/p>\n

\u2013 Nature Communications on yksi alan suurimmista ja arvostetuimmista vertaisarvioiduista julkaisusarjoista, eli oman artikkelin nosto t\u00e4h\u00e4n lehteen tuntuu eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ja hienolta.\u00a0<\/span><\/p>\n

Hukkanen suhtautuu omaan tieteenalaansa suurella intohimolla. H\u00e4n kokeekin palkitsevaksi sen, ett\u00e4 tutkimuksen my\u00f6t\u00e4 h\u00e4n voi jakaa omaa asiantuntemustaan evoluutiobiologiaan liittyen. Samalla tutkimus tarjoaa suurelle yleis\u00f6lle mahdollisuuden syvent\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4\u00e4n evoluution mekanismeista ja niiden vaikutuksesta ihmisen elinkaareen.<\/span><\/p>\n

\u2013\u00a0Teemme tiedett\u00e4 parantaaksemme maailmaa, ja jos meid\u00e4n tutkimuksemme tavoittaa suurta yleis\u00f6\u00e4, se tuntuu eritt\u00e4in hyv\u00e4lt\u00e4 ja silt\u00e4, ett\u00e4 olen onnistunut tutkijana. Se tuo suurta merkityksellisyytt\u00e4 omaan ty\u00f6h\u00f6ni, Hukkanen kommentoi.\u00a0<\/span><\/p>\n

Hukkanen toteaa samaan hengenvetoon, ett\u00e4 tutkimusty\u00f6h\u00f6n kuuluu my\u00f6s paljon vastuuta. H\u00e4n kokee aiheen kuitenkin eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4ksi ja samaistuttavaksi:\u00a0<\/span><\/p>\n

\u2013 Tutkimuksemme aihe koskettaa periaatteessa jokaista ihmist\u00e4, sill\u00e4 olemme kaikki jonkun lapsia, ja monet meist\u00e4 saattavat saada tulevaisuudessa my\u00f6s omia lapsia.<\/span><\/p>\n

Niin ik\u00e4\u00e4n Ollikainen kommentoi tutkimustulosten merkityst\u00e4 sek\u00e4 tutkimusaihetta seuraavasti:\u00a0<\/span><\/p>\n

\u2013 Vanhenemisesta ja biologisesta vanhenemisesta on viime aikoina puhuttu paljon,\u00a0 eli t\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 ja ajankohtainen aihe. On tosi hienoa, ett\u00e4 muutkin kuin tutkijat ovat olleet kiinnostuneita julkaisustamme. N\u00e4in pystymme kommunikoimaan tutkimuksemme t\u00e4rkeytt\u00e4 laajemmin.\u00a0<\/span><\/p>\n

Jatkossa Hukkasen tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 epigeneettisen kellon kehitt\u00e4mist\u00e4 luonnonvaraisiin organismeihin ja sen soveltamista muihin kohderyhmiin, l\u00e4hinn\u00e4 eri lintulajeihin.\u00a0<\/span><\/p>\n

Minerva iloitsee laajasta tunnustuksesta<\/span><\/h2>\n

Tulosten julkaiseminen arvostetussa Nature Communications -julkaisusarjassa on merkitt\u00e4v\u00e4 tunnustus tutkimuksen korkeasta laadusta ja aiheen ajankohtaisuudesta.\u00a0<\/span><\/p>\n

Minervainstituutti onnittelee v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Mikaela Hukkasta sek\u00e4 Minervan <\/span>epigenomiikkaan keskittyv\u00e4n tutkimusryhm\u00e4 johtajaa ja Hukkasen ohjaajaa Miina Ollikaista sek\u00e4 julkaisun ty\u00f6st\u00f6ss\u00e4 mukana ollutta<\/span> tutkimusryhm\u00e4\u00e4 menestyksekk\u00e4\u00e4st\u00e4 tutkimusty\u00f6st\u00e4. Koko tutkimuslaitos iloitsee ylpeydell\u00e4 julkaisun saavuttamasta laajasta huomiosta ja kansainv\u00e4lisest\u00e4 ett\u00e4 kansallisesta kiinnostuksesta sen tuloksiin.\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tutkimuksessa hy\u00f6dynnettyj\u00e4 epigeneettisi\u00e4 kelloja tutkitaan Minervainstituutin epigenomiikkaan keskittyv\u00e4ss\u00e4 tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4. Kuvassa […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":2537,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-2553","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized-fi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2553","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2553"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2553\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2559,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2553\/revisions\/2559"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2537"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2553"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2553"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2553"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}