{"id":1775,"date":"2025-04-10T13:48:48","date_gmt":"2025-04-10T13:48:48","guid":{"rendered":"https:\/\/minervainstitute.fi\/rasvamaksan-ja-diabeteksen-yhteyden-selvittaja-hannele-yki-jarvinen-sai-matti-ayrapaa-palkinnon\/"},"modified":"2025-04-11T08:18:19","modified_gmt":"2025-04-11T08:18:19","slug":"rasvamaksan-ja-diabeteksen-yhteyden-selvittaja-hannele-yki-jarvinen-sai-matti-ayrapaa-palkinnon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/rasvamaksan-ja-diabeteksen-yhteyden-selvittaja-hannele-yki-jarvinen-sai-matti-ayrapaa-palkinnon\/","title":{"rendered":"Rasvamaksan ja diabeteksen yhteyden selvitt\u00e4j\u00e4 Hannele Yki-J\u00e4rvinen sai Matti \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4 -palkinnon"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Yki-J\u00e4rvinen on kansainv\u00e4lisesti arvostettu tutkijal\u00e4\u00e4k\u00e4ri, jonka alkuper\u00e4ishavainnot rasvamaksataudin ja tyypin 2 diabeteksen alalla ovat mullistaneet potilaiden hoidon.<\/strong><\/p>\n

Suomalainen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecim my\u00f6nsi 10.4.2025 professori Hannele Yki-J\u00e4rviselle Suomen merkitt\u00e4vimpiin l\u00e4\u00e4ketieteen palkintoihin kuuluvan Matti \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n palkinnon.<\/p>\n

”Yki-J\u00e4rvinen on vienyt diabeteksen tutkimusta ja hoitoa merkitt\u00e4v\u00e4sti eteenp\u00e4in. Lihavuuteen usein liittyv\u00e4 rasvamaksa ja sen komplikaatiot ovat hyvin ajankohtainen ja t\u00e4rke\u00e4 aihe. Lis\u00e4ksi h\u00e4n on kouluttanut uuden sukupolven suomalaisia kliinikko-tutkijal\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 sis\u00e4tautiopin professorin roolissaan\u201d, palkintolautakunnan puheenjohtaja Markus Perola kertoo.<\/p>\n

L\u00e4pimurto tyypin 2 diabeteksen hoidossa<\/strong><\/p>\n

Yki-J\u00e4rvisen tutkimusryhm\u00e4 osoitti ensimm\u00e4isen\u00e4, ett\u00e4 maksasolujen runsas rasvapitoisuus est\u00e4\u00e4 insuliinia toimimasta ja on keskeinen tekij\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi joillekin kehittyy ns. metabolinen oireyhtym\u00e4 (kohonneet sokeri- ja rasva-arvot ja verenpaine, usein ylipaino).<\/p>\n

Sys\u00e4ys ilmi\u00f6n tutkimiseen syntyi 90-luvun alussa, kun Yki-J\u00e4rvinen oli erikoistumassa sis\u00e4tauteihin Meilahdessa. H\u00e4n tiesi ennest\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 maksan sokerin tuoton esto oli keskeist\u00e4 tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Suomalaisten kollegoiden kanssa h\u00e4n oli my\u00f6s ensimm\u00e4isen\u00e4 osoittanut, ett\u00e4 maksan sokerin tuottoa voitiin parhaiten hillit\u00e4 yksinkertaisella perusinsuliinin ja tablettien yhdistelm\u00e4hoidolla. Hoito levisi kaikkialle maailmaan ja on edelleen tyypin 2 diabeteksen kansainv\u00e4lisiss\u00e4 hoitosuosituksissa. Tuolloin h\u00e4n ei kuitenkaan ymm\u00e4rt\u00e4nyt, miksi potilaiden vaste insuliinille vaihteli huimasti.<\/p>\n

”Osastolla oli diabetespotilas, jonka maksa oli niin iso, ett\u00e4 se t\u00e4ytti koko vatsaontelon. Potilas ei k\u00e4ytt\u00e4nyt lainkaan alkoholia, eik\u00e4 h\u00e4nen sokeriarvojaan saatu kuriin mill\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 insuliinia. Yht\u00e4kki\u00e4 oivalsin, ett\u00e4 tuo maksan sis\u00e4ll\u00e4 oleva rasva varmaan est\u00e4\u00e4 insuliinia toimimasta. Silloin sokeri, rasvat ja hyytymistekij\u00e4t valuvat ylenm\u00e4\u00e4rin verenkiertoon, mik\u00e4 kasvattaa syd\u00e4n- ja verisuonitautien riski\u00e4.\u201d<\/p>\n

My\u00f6hemmin selvisi, ett\u00e4 noin nelj\u00e4sosalla suomalaisista on rasvamaksa, ja ett\u00e4 suurimmalla osalla se ei johdu alkoholin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 sairaus, joka nyky\u00e4\u00e4n tunnetaan nimell\u00e4 metabolinen rasvamaksasairaus, on maailmanlaajuisesti yleisin maksasairaus. Rasvamaksaa esiintyy erityisesti niill\u00e4, jotka sy\u00f6v\u00e4t tyydyttynytt\u00e4 rasvaa ja liikkuvat v\u00e4h\u00e4n. Lihavuus sin\u00e4ns\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 vain 25 % rasvamaksasta.<\/p>\n

Suomalaisilla yleinen geenivariantti lis\u00e4\u00e4 maksavaurion riski\u00e4<\/strong><\/p>\n

Vuonna 2008 Dallas Heart Studyssa l\u00f6ydettiin geenivariantti, joka yksin selitt\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n osan rasvamaksasta ja maksakirroosista.<\/p>\n

”Noin 40 %:lla suomalaisista on t\u00e4m\u00e4 PNPLA3-geenin variantti, joka lis\u00e4\u00e4 maksan vaurioitumisen riski\u00e4. Mielenkiintoista on, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n perinn\u00f6lliseen rasvamaksan alatyyppiin ei liity lis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonitautien riski\u00e4”, Yki-J\u00e4rvinen kertoo.<\/p>\n

Yki-J\u00e4rvisen tutkimustyhm\u00e4 teki alkuper\u00e4ishavainnon, jossa selvisi, ett\u00e4 maksan rasva on aivan erilaista geenivariantin kantajilla ja niill\u00e4, joilla rasvamaksa johtuu metabolisesta oireyhtym\u00e4st\u00e4. Geenivariantin kantajilla maksan rasva on rypsi\u00f6ljyn kaltaista terveellist\u00e4 rasvaa, kun taas metaboliseen oireyhtym\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 rasvamaksa on ep\u00e4terveellist\u00e4 voin kaltaista rasvaa.<\/p>\n

\u201dEnsin ajateltiin, ett\u00e4 rasvamaksa johtuu aina alkoholista. Sitten oivallettiin, ett\u00e4 rasvamaksa voi synty\u00e4 ilman alkoholia ja ett\u00e4 metabolinen rasvamaksatauti onkin suomalaisten yleisin rasvamaksatauti. Nyt tied\u00e4mme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 uusi kansansairaus on viel\u00e4 monimutkaisempi kuin aavistimme.\u201d<\/p>\n

Tieto rasvamaksan alatyypist\u00e4 vaikuttaa potilaan hoitoon ja ennusteeseen. Tulevaisuudessa l\u00e4\u00e4kevalinnat voivat perustua siihen, kumpaa rasvamaksan muotoa potilas sairastaa.<\/p>\n

\u201dJos potilaalla on geenivarianttiin liittyv\u00e4 rasvamaksa, pit\u00e4\u00e4 olla valppaana maksan tilan suhteen, mutta syd\u00e4n- ja verisuonitautien osalta tilanne on helpompi. Elintapoihin kytk\u00f6ksiss\u00e4 olevan metabolisen rasvamaksan kohdalla taas syd\u00e4n- ja verisuonitaudit ovat t\u00e4rkein kuolinsyy, joten niiden ehk\u00e4isyyn on kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityist\u00e4 huomiota.\u201d<\/p>\n

Suomi erinomainen maa potilastutkimukselle<\/strong><\/p>\n

”Suomalaisten potilaiden my\u00f6nteisyys ja halukkuus osallistua tutkimuksiin on huippuluokkaa. Se on merkitt\u00e4v\u00e4 syy, miksi olemme pystyneet nostamaan aineenvaihduntatutkimuksemme maailman k\u00e4rkeen.\u201d<\/p>\n

Matti \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n palkinto l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 mainetta niitt\u00e4nytt\u00e4 Yki-J\u00e4rvist\u00e4 erityisen paljon.<\/p>\n

”Palkinto tuntui tosi hyv\u00e4lt\u00e4, koska olen tehnyt suurimman osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4ni n\u00e4it\u00e4 t\u00f6it\u00e4 Suomessa ja kehitt\u00e4nyt suomalaisille potilaille sek\u00e4 diagnostiikkaa ett\u00e4 hoitoa yhdess\u00e4 huikean taitavien nuorempien tutkijoiden ja hoitajien kanssa.\u201d<\/p>\n

Hannele Yki-J\u00e4rvinen<\/strong><\/p>\n