{"id":1180,"date":"2024-05-17T06:30:12","date_gmt":"2024-05-17T06:30:12","guid":{"rendered":"https:\/\/minervainstitute.fi\/minerva-seminaari-ihmisen-sairauksien-seeprakalamallit\/"},"modified":"2024-05-21T06:19:42","modified_gmt":"2024-05-21T06:19:42","slug":"minerva-seminaari-ihmisen-sairauksien-seeprakalamallit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/minerva-seminaari-ihmisen-sairauksien-seeprakalamallit\/","title":{"rendered":"Minerva-seminaari 6.6.2024: Ihmisen sairauksien seeprakalamallit"},"content":{"rendered":"<p>Apulaisprofessori <strong>Dimitris Beis<\/strong><br \/>\nIoanninan yliopisto<br \/>\nKreikka<\/p>\n<p><i>Ihmisen sairauksien seeprakalamallit<\/i><\/p>\n<p>Aika: torstai 6.6.2024 klo 14:00<br \/>\nPaikka: BMH1, P-kerros, seminaarihuone 8-9<\/p>\n<p>&#8212;<\/p>\n<p>Professori Beis v\u00e4itteli tohtoriksi Utrechtissa, jossa h\u00e4n tutki kasvihormoni auxiinin ja <i>PLETHORA-perheen<\/i> transkriptiotekij\u00f6iden roolia. Vuonna 2002 h\u00e4n siirtyi UCSF:lle post doc -tutkijaksi Didier Stainierin laboratorioon ja ty\u00f6skenteli seeprakalojen kanssa syd\u00e4nl\u00e4ppien kehityksen parissa. H\u00e4n oli ensimm\u00e4inen, joka kuvasi t\u00e4m\u00e4n prosessin solutason tarkkuudella konfokaalimikroskopian avulla.<\/p>\n<p>Professori Beis muutti takaisin Kreikkaan vuonna 2005 ja aloitti seeprakalojen biol\u00e4\u00e4ketieteellisen tutkimuksen Kreikassa. H\u00e4n on Euroopan seeprakalayhdistyksen (European Zebrafish Society) perustajaj\u00e4sen. H\u00e4n tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 kreikkalaisten tutkimusryhmien kanssa kouluttaakseen ihmisi\u00e4, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t seeprakaloja kokeellisena mallij\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 bioaktiivisten yhdisteiden seulonnassa, ekotoksikologisissa tutkimuksissa ja geenien toimintatutkimuksissa.<\/p>\n<p>Professori Beisin tutkimus keskittyy syd\u00e4n- ja verisuonitauteihin ja angiogeneesiin. H\u00e4nen ryhm\u00e4ns\u00e4 on selvitt\u00e4nyt syd\u00e4men sis\u00e4isen virtausdynamiikan merkityksen syd\u00e4men kehityksen aikana syd\u00e4men l\u00e4ppien oikean kehityksen kannalta. Hiljattain professori Beis laajensi tutkimustaan syd\u00e4n- ja verisuoniston uusiutumisen mekanismeihin. H\u00e4n kehitti ensimm\u00e4isen indusoitavan j\u00e4rjestelm\u00e4n l\u00e4pp\u00e4solujen geneettiseksi poistamiseksi ja osoitti, ett\u00e4 seeprakala voi uudistaa syd\u00e4nl\u00e4pp\u00e4ns\u00e4, ja tunnisti Notch- ja Tgf\u03b2-signalointireitit t\u00e4m\u00e4n prosessin kriittisiksi s\u00e4\u00e4telij\u00f6iksi.<\/p>\n<p>Samanaikaisesti professori Beis on perustanut seeprakalojen alkioita hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 korkean l\u00e4pimenon kemiallisia seulontoja l\u00e4\u00e4kkeiden uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja uusien bioaktiivisten yhdisteiden tunnistamiseen. H\u00e4nen laboratorionsa seuloo rutiininomaisesti angiogeneesin estoa, melanogeneesin estoa, haavan paranemista, syd\u00e4men toimintaa ja toksisuutta ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihmisen sy\u00f6p\u00e4solujen ksenotransplantaatiota seeprakalassa.<\/p>\n<p>Valikoidut julkaisut:<\/p>\n<p>Giardoglou P, Deloukas P, Dedoussis G, Beis D. (2023) <i>Cfdp1<\/i> on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n syd\u00e4men kehitykselle ja toiminnalle. <i>Cells<\/i>. 3;12(15):1994. doi: 10.3390\/cells12151994.<\/p>\n<p>Katraki-Pavlou S, Kastana P, Bousis D, Ntenekou D, Varela A, Davos CH, Nikou S, Papadaki E, Tsigkas G, Athanasiadis E, Herradon G, Mikelis CM, Beis D*, Papadimitriou E. * (2022) Proteiinityrosiinifosfataasireseptori-\u03b61:n deletoituminen aiheuttaa syd\u00e4men morfogeneesin h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 hiirill\u00e4 ja seeprakaloilla.  <i>Am J Physiol Heart Circ Physiol.<\/i>  322(1):H8-H24. doi: 10.1152\/ajpheart.00400.2021.<\/p>\n<p>Beis D. (2021) Seeprakalojen tutkimus Kreikassa: uinti vastavirtaan. <i>Int J Dev Biol<\/i>. Syyskuu 20. doi: 10.1387\/ijdb.210129db. Epub ahead of print. PMID: 34549794.<\/p>\n<p>Katsuda, A.; Peleli, M.; Asimakopoulou, A.; Papapetropoulos, A.; Beis, D. (2020) CRISPR\/Cas9-indusoidun 3-mst-puutteisen seeprakalan tuottaminen ja karakterisointi. <i>Biomolekyylit<\/i>; 10, 317.<\/p>\n<p>Kefalos P, Agalou A, Kawakami K ja Beis D (2019) Notch-signaloinnin reaktivointi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 syd\u00e4men l\u00e4p\u00e4n uudistumiselle <i>Sci Rep<\/i> 9, 16059 (2019) doi:10.1038\/s41598-019-52558-y<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Apulaisprofessori Dimitris Beis Ioanninan yliopisto Kreikka Ihmisen sairauksien seeprakalamallit Aika:  [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-1180","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized-fi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1180","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1180"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1180\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1192,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1180\/revisions\/1192"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1180"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1180"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1180"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}