{"id":833,"date":"2023-12-12T12:39:00","date_gmt":"2023-12-12T12:39:00","guid":{"rendered":"https:\/\/dev.minervainstitute.fi\/hermosolututkimus\/"},"modified":"2025-01-16T10:27:55","modified_gmt":"2025-01-16T10:27:55","slug":"hermosolututkimus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/tutkimusryhmat\/hermosolututkimus\/","title":{"rendered":"Hermosolututkimus"},"content":{"rendered":"

Hermosolututkimus<\/h1>\n<\/div>
<\/div><\/div>

Solutason neurotieteen ryhm\u00e4 on kiinnostunut oppimisen taustalla olevista solu- ja molekyylitason mekanismeista. Erityishuomion kohteena ovat olleet dendriittien okaset (engl. spines). Okaset ovat hermosolujen tuojahaarakkeista, dendriiteist\u00e4 kasvavia pieni\u00e4 ulokkeita, joissa synapsien kiihdytt\u00e4v\u00e4t reseptorit sijaitsevat. Uusia okasia syntyy uusien kokemusten tai uusien taitojen hankkimisen aikana, ja n\u00e4m\u00e4 syntyneet okaset muodostavat perustan opitun s\u00e4ilymiselle. Siksi h\u00e4iri\u00f6t dendriittien okasten s\u00e4\u00e4telyss\u00e4 ovat osallisina monissa neurologisissa sairauksissa muistih\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 psykiatrisiin sairauksiin. Tavoitteemme on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kokonaisvaltaisesti, miten dendriittien okasten syntymist\u00e4 s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n hermosoluissa.<\/p>\n

Toinen keskeinen tutkimuskohde on perifeerisen tulehduksen vaikutukset oppimiseen ja muistiin. Vaikka akuutin tai kroonisen tulehduksen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4t vaikutukset aivoihin tunnetaan suhteellisen hyvin, on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, aiheuttaako tulehdus pidempiaikaisia muutoksia aivoihin. Tutkimus selvitt\u00e4\u00e4 perifeerisen tulehduksen pitk\u00e4aikaisia vaikutuksia kognitiivisiin prosesseihin ja tunnistaa solut, jotka osallistuvat n\u00e4ihin muutoksiin.<\/p>\n

Tutkimuksessaan ryhm\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 reumaattisen niveltulehduksen hiirimallia (CAIA). Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymistestej\u00e4, kuvantamista, sytokiinimittauksia ja elektrofysiologiaa ryhm\u00e4 analysoi, miten tulehdus muokkaa aivojen toimintaa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>

<\/span><\/div>

Ryhm\u00e4njohtaja<\/h3>\n

Pirta Hotulainen, FT, dosentti
\npirta.hotulainen@helsinki.fi<\/p>\n<\/div>

Ryhm\u00e4nj\u00e4senet<\/h3>\n

Aqsa Jabeen, MSc
\nJaan Korpikoski, FM
\nMatilda Kuusi, MSc
\nDavid Micinski, MSc
\nVeera Syrj\u00e4niemi, BSc
\nEmilia Toissalo, FM<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>

Tutkimuksen tulokset auttavat kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n parempia hoitostrategioita tulehdukseen liittyviin neurologisiin sairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin tai long covidiin. Tulokset my\u00f6s muistuttavat tulehdusta ehk\u00e4isevien el\u00e4m\u00e4ntapojen merkityksest\u00e4 aivojen terveydelle.<\/p>\n

Menetelm\u00e4t<\/u>: Hy\u00f6dynn\u00e4mme monipuolisesti solu- ja molekyylibiologian menetelmi\u00e4 yksinkertaisista koe-asetelmista muuntogeenisiin hiirimalleihin. Edistyneet mikroskooppitekniikat ovat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa kaikilla tutkimustasoilla.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>

<\/span><\/div>

Ryhm\u00e4njohtaja<\/h3>\n

Pirta Hotulainen, FT, dosentti
\npirta.hotulainen@helsinki.fi<\/p>\n<\/div>

Ryhm\u00e4nj\u00e4senet<\/h3>\n

Aqsa Jabeen, MSc
\nDavid Micinski, MSc
\nEmilia Toissalo, FM<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>

Valikoidut julkaisut<\/h3>\n<\/div>
<\/div><\/div>

Micinski D, Hotulainen P. Actin polymerization and longitudinal actin fibers in axon initial segment plasticity. Front Mol Neurosci<\/em>. 2024; 17:1376997.<\/p>\n

Khanal P, Boskovic Z, Lahti L, Ghimire A, Minkeviciene R, Opazo P, Hotulainen P. Gas7 Is a Novel Dendritic Spine Initiation Factor. eNeuro<\/em>. 2023; 10:ENEURO.0344-22.2023.<\/p>\n

Bertling E, Blaesse P, Seja P, Kremneva E, Gateva G, Virtanen MA, Summanen M, Spoljaric I, Uvarov P, Blaesse M, Paavilainen VO, Vutskits L, Kaila K, Hotulainen P*, Ruusuvuori E*. Carbonic anhydrase seven bundles filamentous actin and regulates dendritic spine morphology and density. EMBO Rep<\/em>. 2021; 22:e50145. *PH and ER contributed equally to this work as senior authors<\/p>\n

Abouelezz A, Stefen H, Segerstr\u00e5le M, Micinski D, Minkeviciene R, Lahti L, Hardeman EC, Gunning PW, Hoogenraad CC, Taira T, Fath T, Hotulainen P. Tropomyosin Tpm3.1 Is Required to Maintain the Structure and Function of the Axon Initial Segment. iScience<\/em>. 2020; 23:101053.<\/p>\n

Minkeviciene R, Hlushchenko I, Virenque A, Lahti L, Khanal P, Rauramaa T, Koistinen A, Leinonen V, No\u00e9 FM, Hotulainen, P. MIM-Deficient Mice Exhibit Anatomical Changes in Dendritic Spines, Cortex Volume and Brain Ventricles, and Functional Changes in Motor Coordination and Learning. Frontiers in Mol. Neurosci<\/em>. 2019; 12:276.<\/p>\n

Hlushchenko I, Khanal P, Abouelezz A, Paavilainen VO, Hotulainen P. ASD-Associated De Novo Mutations in Five Actin Regulators Show Both Shared and Distinct Defects in Dendritic Spines and Inhibitory Synapses in Cultured Hippocampal Neurons. Front Cell Neurosci<\/em>. 2018; 12:217.<\/p>\n

Bertling E, Englund J, Minkeviciene R, Koskinen M, Segerstr\u00e5le M, Castren E, Taira T and Hotulainen P. Actin Tyrosine-53-Phosphorylation in Neuronal Maturation and Synaptic Plasticity. J Neuroscience<\/em>. 2016; 36:5299-5313.<\/p>\n

Saarikangas J, Kourdougli N, Senju Y, Chazal G, Segerstr\u00e5le M, Kuurne J, Minkeviciene R, Mattila PK, Garrett L, H\u00f6lter SM, Becker L, Racz I, Hans W, Klopstock T, Wurst W, Zimmer A, Fuchs H, Gailus-Durner V, Hrab\u011b de Angelis M, von Ossowski L, Taira T, Lappalainen P, Rivera O, Hotulainen P. MIM-Induced Membrane Bending Promotes Dendritic Spine Initiation. Dev Cell<\/em>. 2015; 33:644-659.<\/p>\n

Hotulainen P, Hoogenraad CC. Actin in dendritic spines: connecting dynamics to function. J Cell Biol<\/em>. 2010; 189:619-629.<\/p>\n

Hotulainen P, Llano O, Smirnov S, Tanhuanp\u00e4\u00e4 K, Faix J, Rivera C, Lappalainen P. Defining mechanisms of actin polymerization and depolymerization during dendritic spine morphogenesis. J Cell Biol<\/em>. 2009; 185:323-339.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>

Rahoittajat<\/h3>\n<\/div>
<\/div><\/div>

Medicinska Underst\u00f6dsf\u00f6reningen Liv och H\u00e4lsa r.f.
\nSigrid Jus\u00e9liuksen S\u00e4\u00e4ti\u00f6<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>

Seuraa<\/h3>\n<\/div>
<\/div><\/div>

ResearchGate: Pirta Hotulainen
\nReseacher-ID: B-8874-2015
\nORCID: 0000-0003-0764-8582
\nX: @PirtaHotulainen
\nBluesky: @pirtahotulainen.bsky.social<\/span><\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":875,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"100-width.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-833","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/833","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=833"}],"version-history":[{"count":23,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/833\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1606,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/833\/revisions\/1606"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/875"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/minervainstitute.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=833"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}