![\"\"](\"https:\/\/minervainstitute.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/kaspars-eglitis-Vdx-2lsuhm0-unsplash-scaled-1.jpg\")
<\/p>\nMinervainstituutin hermosoluihin keskittyv\u00e4n tutkimusryhm\u00e4n johtaja Pirta Hotulainen on omistanut suuren osan urastaan aivojen rakenteiden ja muovautuvuuden tutkimiselle. Nyky\u00e4\u00e4n h\u00e4nen ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4\u00e4n on polttava kysymys: miten erilaiset tulehdustilat j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t j\u00e4lkens\u00e4 aivoihimme?<\/b><\/p>\n
Pirta Hotulaisen polku tutkijaksi alkoi jo lukiossa her\u00e4nneest\u00e4 kiinnostuksesta luonnontieteisiin. Kemian ja biokemian opinnot Helsingin yliopistossa johdattivat h\u00e4net lopulta Saksaan tekem\u00e4\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjaa.<\/p>\n
\u2013 Tutkijan on hyv\u00e4 liikkua kansainv\u00e4lisell\u00e4 kent\u00e4ll\u00e4. Se monipuolistaa osaamista ja kasvattaa n\u00e4k\u00f6kulmia, Hotulainen pohtii. M\u00fcncheniss\u00e4 ja M\u00fcnsteriss\u00e4 vietettyjen vuosien j\u00e4lkeen Hotulainen palasi Suomeen post doc -tutkijaksi Helsingin yliopiston Biotekniikan instituuttiin. Kiinnostus oman tutkimusaiheen \u00e4\u00e4relle l\u00e4hti liikkeelle arkisen kahvip\u00f6yt\u00e4keskustelun kautta.<\/p>\n
Hotulainen on tutkinut hermosolujen haarakkeita, eli dendriittej\u00e4, ja niiss\u00e4 sijaitsevia okasia jo 15 vuoden ajan. N\u00e4m\u00e4 pienenpienet rakenteet ovat ratkaisevassa roolissa, sill\u00e4 niiden kautta informaatio siirtyy hermosolulta toiselle.<\/p>\n
\u2013 Kun opimme jotain uutta, hermosolut aktivoituvat, ja jokainen uusi okanen tallentaa yhden muiston. Jos opit uuden taidon, voit saada esimerkiksi viisi uutta okasta, Hotulainen selvent\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Aivot ovat kuitenkin plastiset: yhteyksi\u00e4 syntyy, mutta niit\u00e4 my\u00f6s karsitaan. Jos aivoja ei k\u00e4yt\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t okaset poistetaan. T\u00e4m\u00e4 korostuu esimerkiksi Alzheimerin taudissa. My\u00f6s krooninen stressi on myrkky\u00e4 okasille, sill\u00e4 se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Voimmeko siis itse edesauttaa okasten hyvinvointia ja aivoterveytt\u00e4mme? Hotulaisen viesti on selv\u00e4: aivot tarvitsevat jatkuvaa jumppaa ja haastetta. Nykyajan apuv\u00e4lineet, kuten teko\u00e4ly ja GPS, ovat toki k\u00e4tevi\u00e4, mutta niiden ei saa antaa ajatella puolestamme.<\/p>\n
\u2013 Kaikki uuden oppiminen on hyv\u00e4st\u00e4, mutta erityisesti monipuolinen motorinen tekeminen aktivoi aivoja laajasti. Esimerkiksi tanssi ja musiikki ovat erinomaista aivojumppaa. Niiss\u00e4 yhdistyv\u00e4t kuuleminen, rytmi, muisti ja koordinaatio, Hotulainen avaa.<\/p>\n
<\/p>\n
Viime aikoina Hotulaisen tutkimusryhm\u00e4 on keskittynyt tutkimaan, kuinka kehon infektiot ja tulehdustilat vaikuttavat aivoihin. Kiinnostus aihetta kohtaan juontaa juurensa pandemia-aikoihin, jolloin huomattiin, ett\u00e4 korona aiheutti osalle potilaista akuutteja ja vakavia aivoper\u00e4isi\u00e4 oireita.<\/p>\n
Tutkimusryhm\u00e4 on tutkinut muun muassa niveltulehduksen vaikutusta hiirten aivoihin. Tulokset ovat olleet pys\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4: kehon tulehdustila muuttaa aivojen soluja valppaammiksi ja muuttaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4; sen on huomattu lis\u00e4\u00e4v\u00e4t esimerkiksi ahdistuneisuutta.<\/p>\n
\u2013 Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 aivot oppivat mukautumaan tulehdukseen ja saattavat reagoida seuraavalla kerralla entist\u00e4 \u00e4rh\u00e4kk\u00e4\u00e4mmin. Toistuvat voimakkaat tulehdustilat voivat olla osasyyn\u00e4 neurologisten sairauksien, kuten Alzheimerin, puhkeamiseen, Hotulainen kertoo. Erityisesti naiset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan alttiimpia tulehduksen aiheuttamille muutoksille erilaisen immuunivasteen vuoksi.<\/p>\n
Minervainstituutissa Hotulainen johtaa tutkimusryhm\u00e4\u00e4, johon kuuluu pro gradu- ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoita sek\u00e4 tutkimusassistentteja. Ty\u00f6 on monipuolista ongelmanratkaisua, rahoituksen hakua ja tulosten analysointia. Vaikka tieteen tekeminen on tarkkaa ja keskittymist\u00e4 vaativaa ty\u00f6t\u00e4, Hotulainen korostaa vapaan keskustelun merkityst\u00e4:<\/p>\n
\u2013 Uudet yhteydet ja tutkimusaiheet syntyv\u00e4t usein rennoissa tilanteissa juttelemalla. Tieteess\u00e4 t\u00e4ytyy osata kuunnella muita, jotta voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ja luoda yhdess\u00e4 jotain uutta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Minervainstituutin hermosoluihin keskittyv\u00e4n tutkimusryhm\u00e4n johtaja Pirta Hotulainen on omistanut suuren osan urastaan aivojen rakenteiden ja muovautuvuuden tutkimiselle. Nyky\u00e4\u00e4n h\u00e4nen ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4\u00e4n on polttava kysymys: miten erilaiset tulehdustilat j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t j\u00e4lkens\u00e4 aivoihimme? Pirta Hotulaisen polku tutkijaksi alkoi jo lukiossa her\u00e4nneest\u00e4 kiinnostuksesta luonnontieteisiin. Kemian ja biokemian opinnot Helsingin yliopistossa johdattivat h\u00e4net lopulta Saksaan tekem\u00e4\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjaa. \u2013 Tutkijan on hyv\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"template":"","class_list":["post-361","news","type-news","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n